Selkotekstejä

Selkokieli lisää saavutettavuutta.
Siksi kannattaa sanoa selkokielellä.

Mukautan yleiskielisiä tekstejä selkosuomeksi. Olen Selkokeskuksen kouluttama asiantuntija ja teen selkomukautuksia sekä suoraan asiakkaalle että Kehitysvammaliiton omistaman Saavuta Asiantuntijapalvelut Oy:n kautta.

Selkomukautuspalveluni toimii näin

  1. Tavoitat minut parhaiten sähköpostitse. Liitä mukautettava aineisto viestisi liitteeksi mielellään tekstitiedostona (esim. Word). Kerro viestissä, kenelle selkoteksti on tarkoitettu ja missä muodossa se on tarkoitus julkaista (painettu julkaisu, verkkosivu, pdf). Kerro myös aikataulusta ja muista mahdollisista toiveistasi.
  2. Tutustun aineistoon, minkä jälkeen saat tarjoukseni mukautuksen aikataulusta ja hinnasta. Jos hyväksyt tarjouksen, ryhdyn työhön. Tarvittaessa kysyn tarkennuksia esimerkiksi tekstin sisältöön, rajauksiin tai erikoissanastoon.
  3. Kun selkotekstin ensimmäinen versio on valmis, saat sen kommentoitavaksesi. Tämän jälkeen teen mahdollisesti tarvittavat muutokset, kunnes teksti on toivotunlainen.

Selkotunnus

Kun selkojulkaisu on taittovaiheessa, voit halutessasi hakea sille Selkokeskuksesta selkotunnusta. Tunnus auttaa selkokieltä tarvitsevia löytämään julkaisun. Tunnus on myös merkki siitä, että sekä julkaisun kieli että ulkoasu ovat selkoperiaatteiden mukaiset.
Selkotunnuksesta ja sen hakemisesta kerrotaan tarkemmin täällä: Selkokeskus.fi

Mikä selkokieli?

Selkokieli on yleiskieltä luettavampaa ja ymmärrettävämpää. Se on sanastoltaan, sisällöltään ja rakenteeltaan mukautettua kieltä, joka sopii yhtä lailla tiedotteeseen ja tarinaan, paperille ja verkkoon.

Selkokielestä hyötyvät kaikki, joilla on eri syistä johtuvia vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä. Selkokieli edistää ihmisten tasavertaisuutta ja auttaa kaikkia pysymään mukana yhteiskunnassa.

Lue lisää Selkokeskuksen verkkosivuilta: Selkokeskus.fi

Lue juttuni selkokielestä viheralueilla:
Saavutettava vihreä 

 

Olen tehnyt selkomukautuksia muun muassa seuraaville asiakkaille:

  • Aineen taidemuseo
  • Aspa-säätiö
  • Ateneumin taidemuseo
  • Edukustannus
  • Heureka
  • Hämeenlinnan kaupunginkirjasto
  • Jyväskylän ammattikorkeakoulu
  • Jyväskylän kaupunki, Rakentaminen ja ympäristö
  • Kuluttajaliitto
  • Lapin kirjasto
  • Muistiliitto
  • sisäministeriö
  • sosiaali- ja terveysministeriö
  • Suomen kello- ja korumuseo Kruunu
  • Takuusäätiö
  • tasa-arvovaltuutettu
  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
  • Työturvallisuuskeskus
  • ulkoministeriö
  • Urheilumuseo
  • verohallinto
Tekstityöt, selkokieli, selkosuomi, saavutettavuus, vihreä sisältö, vihreät tekstit.

Esimerkki selko­­­mukautuksesta,
ote Hämeenlinnan 
kaupungin­­kirjaston käyttösäännöistä

yleiskielinen teksti

Henkilötunnistetta käytetään asiakkaan yksilöivänä tunnistetietona kirjastojärjestelmän sisällä, minkä vuoksi kirjasto edellyttää, että asiakas luovuttaa henkilötunnuksensa tallennettavaksi asiakasrekisteriin, pl. maahanmuuttajat, joilla ei ole suomalaista henkilötunnusta. Järjestelmän sisäisenä tunnisteena voidaan käyttää tällöin passin tai vastaanottokeskuksen asiakaskortin tietoja.

Henkilötunnusta käytetään vain lainaajakortin antamista ja lainausoikeuden lakkaamista koskevissa tilanteissa. (Tietosuojalautakunnan päätös 29.11.1993 56/1993) 

selkoteksti

Henkilötunnuksesi tallennetaan
kirjaston asiakasrekisteriin.
Henkilötunnus tarvitaan,
että voit saada kirjastokortin
tai että kortti voidaan lakkauttaa.
Tunnustasi ei käytetä muuhun tarkoitukseen.
Jos sinulla ei ole suomalaista henkilötunnusta,
käyvät passin tai vastaanottokeskuksen kortin tiedot.

Tekstityöt, selkokieli, selkosuomi, saavutettavuus, vihreä sisältö, vihreät tekstit.

Esimerkki selko­­­mukautuksesta